Terve taas!
Voisinkin näin alkuun esitellä muutaman koulutyön, jotka tein viime vuonna ja joihin olen edelleenkin ihan tyytyväinen. Nämä kaksi kuvaa on tehty tussilaveerauksena, eli ensin maalataan akvarellipaperille värilliset kohdat ja päälle läntätään muste. Sitten muste pestään pois, jolloin se lähtee pois vain maalin päältä.
En ole ennen tämmösellä tekniikalla mitään kokeillu, joten ekaksi kerraksi onnistui omastakin mielestä ihan hyvin!
![]() |
Aihe oli vapaa, joten luonnolisesti paperille syntyi hevosen kallo kirsikankukkineen. (Valkoiselle paperille valkoisella maalaaminen on hermoja raastavaa.) |
Ensimmäisen laveerauksen idea saattoi sinä aikana tulla heppatyttö-aikojen muistoista, kun harrastuksen olin vasta jättänyt pois. Olihan sitä harrastettu varmaan liki kymmenen vuotta säännöllisesti, joten ihmekkö tuo. ¯\_(ツ)_/¯
Niin ja kyllähän se pitää silloin tällöin muutama kallo tuhertaa!
![]() |
Seuraavan laveerauksen päätin tehdä isoäitini kissasta, kun se oli juuri löytöeläinkodista haettu. Arka, laiha "Candy"-kisuli sai uuden nimen suomalaisittain: Sutki. |
Tästä "pääsiäiskissasta" saikin hienon työn aikaan, sen turkissa kun on niin paljon erivärisiä väriläiskiä. Osan väreistä maalasin liian ohuesti, joten pestessä ne hankautui tussin mukana.
Laveerauksesta tuli kuitenkin ihan kelpo taulu, joka koristaakin nyt isoäidin olohuoneen seinää. Liekö tämä vähän turhan "moterni" mummun asuntoon, mutta siellä se istuu, hieman vinossa tyylikkäästi! Taulua kehystää vielä leveähkö valkoinen reunus, samankaltainen ylempään maalaukseen. Siihen sopii mainiosti ohuet mustat kehykset.
Sutki osaakin olla jo ihan kissoittain, kehrää ja pyrkii syliin. Tietysti myös nukkuu suuremman osan päivästä sisäkissana. (Muutaman hiiren se on jo ulkohäkistään mummulle pyytänyt tuliaseksi.)
Kaikkiaan nämä oli ihan onnistuneita, ja varmasti tekisin tekniikalla tulevaisuudessakin teoksia. Näinhän saisi ihan hienoja kuvituksia vaikka kirjaan?
Nyt kyllä ihastuin tähän kissan! Että osaa jo olla ihan kissoittain, pyrkii syliin ja kehrää. Ja että moterni taulu keikkuu isoäidin olohuoneen seinällä.
VastaaPoistaHyvähyvä! Jatka tällä samalla, hauskalla tyylillä. Näitä tekstejä on kiva lukea!